Mökkitien varteen jäätynyt tai umpihankeen uponnut auto on talvella yksi yleisimmistä avunpyynnöistä Pohjois- ja Itä-Suomen hinauspalveluille. Tilanne on tuttu: mökille lähdetään pimeän tullen, aurattua tietä ei ole, ja viimeiset sata metriä muuttuvat lumipenkaksi joka nielaisee auton alleen. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten tilanteessa kannattaa toimia, milloin oma vetoyritys onnistuu ja milloin ammattilaisen hinauspalvelu on ainoa järkevä ratkaisu.
Ensin turvallisuus, vasta sitten auto
Jos auto on jäänyt kiinni yksityistiellä tai mökkitiellä eikä muuta liikennettä ole vaarassa, tilanne ei yleensä ole hätätapaus. Silti perusasiat kannattaa hoitaa kuntoon heti: hätävilkut päälle, ja jos tie on kapea ja muuta liikennettä voi tulla, varoituskolmio asetetaan riittävän etäälle. Oikeasta sijoittelusta ja huomioliivin käytöstä kerrotaan tarkemmin artikkelissa varoituskolmio ja huomioliivi – oikea käyttötapa.
Pakkasella tilanne muuttuu vaaralliseksi nopeasti, jos autossa on lapsia tai vanhuksia eikä lämpöä saa pidettyä yllä. Moottoria ei kannata jättää käymään suljetussa tilassa pakokaasujen vuoksi, ja jos hanki tukkii pakoputken, moottori sammutetaan kokonaan. Vakavan onnettomuuden tai henkilövahingon sattuessa soitetaan aina ensin 112 – vasta sen jälkeen mietitään hinausta tai vetoapua.
Miksi umpihanki on eri asia kuin tavallinen ojaanajo
Auto ojassa liukkaalla tiellä on usein suoraviivainen vetotilanne: rengas on menettänyt pidon, mutta alusta ei ole upoksissa. Mökkitien umpihangessa tilanne on toinen. Auto voi olla vatsallaan lumen päällä niin, ettei mikään pyörä enää kosketa maata kunnolla – tällöin pelkkä veto ei auta, koska pyörät vain pyörivät tyhjää. Tästä syystä umpihankitilanteet vaativat usein ensin lumen kaivamista auton alta ja vasta sen jälkeen vetoa tai nostoa. Yleiskuva ojaantilanteiden hoidosta löytyy artikkelista auto ojassa liukkaalla – vetopalvelun kutsuminen, mutta lumeen jumiin jäänyt auto vaatii yleensä enemmän kalustoa kuin tavallinen ojaanajo.
Yleinen virhe on kaasun antaminen täysillä heti alkuun. Se ei irrota autoa vaan hioo renkaat sileiksi jäähän ja kaivaa autoa entistä syvemmälle. Toinen tyypillinen virhe on yrittää vetää autoa toisella henkilöautolla ilman kunnollista liinaa tai vetopistettä – kevyt auto ei yksinkertaisesti saa riittävästi pitoa vetääkseen toista lumesta ulos, ja hinausköysi tai muovinen vetohihna voi katketa vaarallisesti.
Milloin oma vetoyritys kannattaa
Jos auto on upoksissa vain osittain ja lähistöllä on toinen ajoneuvo tai traktori, itse vetäminen voi onnistua näin:
- Lumi kaivetaan pois auton alta ja pakoputken edestä
- Renkaiden eteen laitetaan lisäpitoa, esimerkiksi hiekkaa, risuja tai lumiketjuja
- Vetoköysi kiinnitetään auton omaan hinauslenkkiin, ei puskuriin tai akselistoon
- Vetävä ajoneuvo lähtee liikkeelle hitaasti ja tasaisesti, nykimättä
- Sivustassa seistään aina turvaetäisyydellä köyden ulkopuolella, ei linjassa sen kanssa
Jos auto ei irtoa kahden-kolmen varovaisen yrityksen jälkeen, jatkaminen vain syventää ongelmaa ja lisää vaurioriskiä alustalle, pakoputkelle ja vaihteistolle. Tässä vaiheessa kannattaa soittaa ammattilaiselle.
Milloin tarvitaan ammattilaisen hinauspalvelu
Kun auto on pohjaltaan hangessa kiinni, tarvitaan yleensä joko vinssillä varustettu hinausauto tai alustanostohinaus, jossa koko ajoneuvo nostetaan vetimen avulla irti maasta ennen kuljetusta kovalle alustalle. Mökkiteillä, joissa käännyttäminen on ahdasta, moni yrittäjä käyttää myös pienempää nelivetokalustoa tai moottorikelkkaa apuvälineenä ennen varsinaisen hinausauton tuloa.
Hinta vaihtelee tapauksen mukaan huomattavasti. Peruslähtömaksu kaupunkialueella liikkuu tyypillisesti 100–250 euron haarukassa, mutta syrjäisellä mökkitiellä matka-aika ja mahdollinen lumenkaivutyö nostavat laskua. Pitkän matkan hinauksissa kilometriveloitus on yleensä 3–8 euroa kilometriltä lähtöpisteestä laskettuna. Tarkempi erittely lähtömaksun ja kilometrihinnan muodostumisesta on artikkelissa hinauksen hinta – lähtömaksu ja kilometriveloitus.
Vakuutus ja Autoliiton jäsenyys pienentävät laskua
Moni ei tiedä, että kaskovakuutuksen tiepalveluetu kattaa usein myös jumiin jääneen auton irrotuksen, ei pelkästään konerikkoa tai kolaria. LähiTapiolan, IF:n, Fennian ja Pohjantähden kaskoissa tiepalvelulisä on yleensä sisällytetty täyskaskoon, mutta rajoitettu tiettyyn euromäärään tai kertamäärään vuodessa – tämä kannattaa tarkistaa omasta vakuutuskirjasta ennen tilausta.
Suomen Autoliiton (AL) jäsenkortti puolestaan kattaa tietyn määrän ilmaisia tiepalvelutehtäviä vuodessa, ja monessa tapauksessa myös umpihankeen jäänyt auto lasketaan tiepalvelutehtäväksi eikä varsinaiseksi hinaukseksi. Jäsenedun tarkka laajuus ja rajat on avattu artikkelissa Autoliiton jäsenetu hinauksessa – palvelun laajuus. Kansainväliset tiepalveluverkostot, kuten Nordic Roadside Assistance, Falck ja Mondial Assistance, käyttävät Suomessa paikallisia alihankkijoita, joten vakuutusyhtiön kautta tilattu apu ja suoraan paikalliselta yrittäjältä tilattu apu voivat käytännössä olla saman kuljettajan hoitamia.
Yleinen myytti: neliveto ei estä jumiin jäämistä
Moni luulee neliveto- tai maastoauton olevan immuuni umpihangelle. Nelivetokin uppoaa, jos maavara loppuu kesken ja auton pohja lepää hangen päällä – tällöin voimansiirto ei auta, koska pyörät eivät kosketa alustaa. Ratkaiseva tekijä ei ole vetotapa vaan maavara ja renkaiden pito suhteessa lumen syvyyteen. Sama pätee raskaampaan kalustoon: pakettiauto tai perävaunun kanssa liikkuva yhdistelmä uppoaa itse asiassa herkemmin kuin kevyt henkilöauto, koska paino jakautuu pienemmälle pinta-alalle.
Yhteenveto
Mökkitien umpihanki on tyypillisesti tiepalvelutehtävä, ei hätätilanne, kunhan lämpö ja turvallisuus on varmistettu autossa. Kevyt jumi kannattaa yrittää irrottaa itse oikeilla otteilla, mutta pohjaltaan kiinni oleva auto tarvitsee ammattilaisen vinssin tai alustanostohinauksen. Vakuutuksen tiepalveluetu tai Autoliiton jäsenkortti kannattaa tarkistaa ennen soittoa – moni maksaa turhaan täyden hinauslaskun tilanteessa, joka olisi kuulunut edun piiriin.