
Talviaamuna tyhjän akun kanssa autoilijalla on kaksi tapaa saada auto käyntiin omin voimin: apukaapelit toisesta autosta tai erillinen käynnistyslaite. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten apukaapelit ja käynnistyslaite eroavat toisistaan käytännössä, kumpi sopii mihinkin tilanteeseen ja milloin kannattaa jättää molemmat kassiin ja tilata käynnistysapu. Kun erot ovat selvillä, tiedät tilanteessa mitä tehdä ja vältät ne virheet, jotka rikkovat auton elektroniikkaa.
Turvallisuus ennen käynnistystä
Jos auto sammui ajon aikana, ensin tulee oma turvallisuus. Hätävilkut päälle, huomioliivi päälle ennen ulos astumista ja varoituskolmio riittävän kauas taakse. Moottoritien pientareella akkua ei kannata ryhtyä käynnistämään itse. Siellä matkustajat siirretään kaiteen taakse ja apu tilataan puhelimella.
Jos tilanteeseen liittyy kolari tai joku on loukkaantunut, soitetaan 112. Akun käynnistäminen ei ole silloin ajankohtaista.
Apukaapelit ja käynnistyslaite – miten ne toimivat
Apukaapelit siirtävät virtaa toisen auton akusta tyhjään akkuun. Tarvitaan siis toinen auto, sen kuljettajan apu ja riittävän lähelle mahtuva pysäköintipaikka. Kaapeleita saa autotarvikeliikkeistä ja huoltoasemilta, ja kunnolliset 25-35 mm² kaapelit maksavat yleensä 30-70 €. Halvat ohuet kaapelit (10-16 mm²) lämpenevät ja jäävät tehottomiksi, varsinkin dieselmoottorissa kovalla pakkasella.
Käynnistyslaite eli booster on akku, jossa on omat kaapelit ja pihdit. Nykyiset litiumpohjaiset laitteet, kuten NOCO Boost -sarja, mahtuvat hansikaslokeroon. Kokoluokasta riippuen ne maksavat noin 70-250 €. Toista autoa ei tarvita, ja useimmissa laitteissa on napaisuussuojaus, joka estää virran kulun, jos pihdit kytketään väärinpäin.
Suurin ero näkyy käytännön tilanteissa. Kaapelit ovat käyttökelpoisia vain, jos lähellä on avulias autoilija ja tilaa pysäköidä nokat vastakkain. Käynnistyslaite toimii myös tyhjällä mökkitiellä Kuusamossa kello kuusi aamulla, kunhan se on ladattu.
Kun käynnistyslaite ei toimi pakkasessa
Litiumbooster ei pidä kovasta pakkasesta. Jos laite on ollut viikon auton takakontissa -25 °C:ssa, sen kapasiteetti on voinut pudota niin paljon, ettei se jaksa pyörittää kylmää dieselmoottoria. Ammattilainen säilyttää laitteen talvella sisällä tai ainakin vie sen sisälle edellisenä iltana, jos pakkasta on luvattu paljon.
Lyijyakku ei ole litiumia parempi. Talvipäivystäjien kalustossa onkin usein raskaampia ammattitason käynnistysyksiköitä, jotka pyörittävät myös pakettiautot ja pienet kuorma-autot. Kuluttajamallin booster on mitoitettu henkilöautoille. Teknisistä tiedoista kannattaa tarkistaa, mille moottorikoolle laite on tarkoitettu, ja ottaa mieluummin yksi kokoluokka ylöspäin.
Oikea kytkentäjärjestys apukaapeleilla
Kaapelikäynnistyksessä virheet sattuvat yleensä kytkentävaiheessa. Kokenut asiantuntija varmistaa ensin, että molemmat akut ovat saman jännitteisiä (12 V) ja että tyhjä akku ei ole haljennut tai jäätynyt. Jäätyneeseen akkuun ei kytketä mitään, koska se voi räjähtää. Sen jälkeen kytketään tässä järjestyksessä:
1. Punainen pihti tyhjän akun plusnapaan
2. Punaisen toinen pää apuauton plusnapaan
3. Musta pihti apuauton miinusnapaan
4. Mustan toinen pää tyhjän auton moottorilohkoon tai valmistajan merkitsemään maadoituspisteeseen, ei suoraan akun miinusnapaan
5. Apuauto käyntiin 2-3 minuutiksi, sitten käynnistysyritys
Kaapelit irrotetaan päinvastaisessa järjestyksessä. Jos auto ei käynnisty kolmella 10 sekunnin yrityksellä, jatkaminen vain kuumentaa käynnistysmoottoria ja kaapeleita. Käynnistyslaitteessa järjestys on sama: ensin plus, sitten maadoitus, ja laite kytketään päälle vasta, kun pihdit ovat paikallaan.
Yleisimmät virheet akun apukäynnistyksessä
Ensimmäinen virhe on sähköauton tai hybridin käyttäminen apuautona. Monet valmistajat kieltävät käyttöohjekirjassaan sähköauton 12 V:n järjestelmän käytön toisen auton käynnistämiseen, koska DC/DC-muunnin ei kestä polttomoottorin käynnistysvirtaa. Muuntimen vaihto voi maksaa satoja euroja. Käyttöohje kannattaa tarkistaa ennen kuin kaapelit kaivetaan esiin.
Toinen virhe on se, että apuautoa kiihdytetään kovilla kierroksilla, koska sen uskotaan nopeuttavan latausta. Joutokäynti riittää. Kova kaasuttelu aiheuttaa jännitepiikkejä, jotka voivat rikkoa nykyautojen ohjainlaitteita.
Kolmas virhe on sammuttaa auto heti käynnistyksen jälkeen. Laturi tarvitsee vähintään 20-30 minuuttia ajoa maantienopeudella, jotta akku saa edes osan varauksestaan takaisin. Viiden minuutin kauppareissu talvella tarkoittaa, että auto ei käynnisty enää seuraavana aamuna.
Myytti: auto käynnistyi, joten akku on kunnossa
Ajatus on yleinen ja kallis. Onnistunut apukäynnistys kertoo vain, että moottori pyöri. Akun kunnosta se ei kerro mitään. Jos 5-7 vuotta vanha akku tyhjenee yhdessä pakkasyössä, se on todennäköisesti menettänyt suuren osan kapasiteetistaan, ja seuraava tyhjeneminen on vain ajan kysymys.
Varma tieto saadaan vain kuormitustestillä. Moni tiepalvelu tekee akun testauksen ja tarvittaessa vaihdon paikan päällä, jolloin uusi akku asennetaan samalla käynnillä. Jos akku tyhjenee kahdesti saman talven aikana, testi kannattaa tehdä.
Milloin kumpikaan ei riitä
Jos käynnistysmoottori ei naksahdakaan, kojelauta pimenee kokonaan tai akusta tulee kuplintaa tai rikin hajua, vika ei korjaannu kaapeleilla. Silloin voi olla kyse irronneesta navasta, rikkoutuneesta käynnistysmoottorista tai laturiviasta. Auto voi käynnistyä apuvirralla mutta sammua kymmenen kilometrin päässä, jos laturi ei lataa. Siitä tarkemmin kertoo artikkeli siitä, milloin akun apukäynnistys tien päällä riittää.
Kovilla pakkasjaksoilla tyhjät akut ovat päivystäjien yleisin tehtävä, ja jono voi venyä Oulussa tai Rovaniemellä aamulla tunteihin. Tausta selviää artikkelista siitä, miksi tyhjä akku pakkasella on yleisin talvipäivystystehtävä. Akun apu maksaa omakustanteisena tavallisesti 50-120 €, ja yö- tai pyhälisä nostaa hintaa. Kaskovakuutuksen tiepalvelulisä tai Autoliiton jäsenkortti kattaa käynnistysavun usein kokonaan, joten oma vakuutuskirja kannattaa tarkistaa ennen kuin maksat itse.
UKK
Voiko käynnistyslaitteella vahingoittaa auton elektroniikkaa?
Laadukas napaisuussuojattu laite on henkilöautolle turvallinen, kun kytkentäjärjestystä noudatetaan. Riski kasvaa, jos laitteessa on käsikäyttöinen ohitustila (boost/override), jota käytetään täysin tyhjän akun kanssa ilman harkintaa.
Kumpi on parempi hankinta, apukaapelit vai käynnistyslaite?
Yksin ajavalle, maaseudulla tai mökkiteillä liikkuvalle käynnistyslaite on parempi, koska toista autoa ei tarvita. Kaapelit ovat edullinen varaväline, jos lähellä on yleensä muita autoja, ja ne eivät tyhjene varastossa.
Saako sähköautoa käynnistää apukaapeleilla?
Sähköauton tyhjän 12 V:n apuakun saa usein herätettyä apuvirralla käyttöohjeen mukaisesti, mutta sähköautoa ei pidä käyttää toisen auton käynnistäjänä. Ajoakun tyhjenemiseen kaapelit eivät auta, vaan silloin tarvitaan lataus tai lavakuljetus.
Viimeinen vinkki ennen talvea
Valitse varuste sen mukaan, missä ja miten ajat. Laita boosteri lataukseen lokakuussa ja kokeile kaapeleiden pihdit ennen ensimmäistä pakkasaamua. Jos akku on yli viisi vuotta vanha, testauta se syksyllä. Testi on halvempi kuin aamu, jona auto ei käynnisty eikä kumpikaan apuväline auta.
—
**Huomioita:** Artikkelissa on noin 1 050 sanaa, ja siinä on kolme sisäistä linkkiä. Kaikki linkit on tarkistettu linkkilistaa vasten.
Tarkista nämä tiedot ennen julkaisua, koska en varmistanut niitä mistään lähteestä:
– Hinnat: kaapelit 30-70 € ja käynnistyslaitteet 70-250 €.
– NOCO Boost -sarjan maininta.
– Väite, että osa valmistajista kieltää sähköauton käytön apuautona.
**Lista ja ohjeiden ristiriita:** Kytkentäjärjestys on lihavoiduilla numeroilla tehty viisikohtainen lista. Ohjeissa kielletään `
`-tagit, joten listan rivit erottuvat vain rivinvaihdoilla. Jos julkaisualusta yhdistää rivit, lisää loppuun `
`-tagit.